Värjäys: Circinaria Mannajäkälät

[Megasporaceae]

Joistakin suvun jäkälistä saadaan mm. orselji-väriä. joka on sittemmin luokiteltu kermajäkäläksi.

Circinaria calcarea Kalkkimannajäkälä

kalkkikiventiera
Lichen calcareus; Aspicilia calcarea, Lecanora calcarea; Aspicilia caesioalba, A. calcarea f. caesioalba, A. calcarea var. caesioalba / calcarea / caesioalba / calcarea, A. lillei, A. lilliei, A. lundensis, Buellia calcarea, B. epipolia var. calcarea, B. petraea var. calcarea, Diploschistes scruposus f. caesioalbus, Diplotomma calcareum, D. epipolium f. calcarea, D. epipolium var. calcareum, D. weissii, Lecanora calcarea f. caesioalba, L. calcarea var. caesioalba / concreta / caesioalba / calcarea, L. cinerea subsp. calcarea, L. depressa var. calcarea, L. lilliei, L. lundensis, Lecidea alboatra f. calcarea, L. alboatra var. calcarea / speirea, calcarea, L. calcarea var. cretacea / weissii, L margaritacea var. calcarea, L. petraea var. calcarea, L. platycarpa var. calcarea, L. speirea (var. calcarea), Lichen calcareus, L. peltatus subsp. calcarea, L. speireus, Pachyospora caesioalba, P. calcarea var. caesioalba, Parmelia caesioalba, P. calcarea, P. rugosa var. lundensis, Patellaria caesioalba, P. calcarea, Pertusaria caesioalba, Psora calcarea, Rhizocarpon calcareum (var. weissii), R. weissii, Siegertia calcarea, S. weissii, Urceolaria caesioalba, U. calcarea, U. contorta var. calcarea, Variolaria thelena, Verrucaria calcarea, Zeora calcarea
[ · ruotsi kalkstenslav · tanska kalk-hulskivelav · norja silurlav · hollanti plat dambordje]

Kalkkimannajäkälä esiintyy Euroopassa, Pohjois-Amerikan itä- ja keskiosissa sekä Australian eteläosissa. Suomessa aiemmin elinvoimainen jäkälä on nykyään silmälläpidettävien lajien luettelossa.

Vanhassa kirjallisuudessa Lecanora calcarea -nimisestä jäkälästä on mainittu saatavan villaan punaruskeaa väriä, mutta tästä ei löydy kovinkaan paljon varmistettua lähdekirjallisuutta. On mahdollista, että kyse on ollut muista tuolloin Lecarona-sukuun kuuluneista jäkälistä (sittemmin Roccella tai Ochrolechia), joista monet tuottavat voimakkaita väriaineita.

Lightfoot mainitsee jäkälän lichen calcareus skotlantilaisia kasveja esittelevässä kirjassaan Flora Scotica (1777) Hän kirjoittaa, että Dilleniuksen mukaan jäkälää käytetään värjäykseen samoin kuin Lichen tartareus -jäkälää (Ochrolechia tartarea): "...enkä epäile, etteikö myös edellä mainittu sopisi samaan tarkoitukseen silloin, kun sitä löytyy kallioilta. En myöskään usko, että kerääjät tekevät eroa niiden välillä." Lightfoot liittää siihen nimen black-nobb'd dyer's lichen, ja on mahdollista, että kyseessä on jokin toinen jäkälä, mahdollisesti mustekehräjäkälä (Tephromela atra), joka on tunnettu ko. nimellä.